Hei! Tänään ajattelin kertoa meidän kodin isoimmasta projektista, jonka toteutimme tänä syksynä, nimittäin siirtymisestä maalämpöön. Talomme on rakennettu vuonna 1941, joten alun perin se on todennäköisesti lämmennyt pääasiassa puilla. Vanhasta pohjapiirustuksesta näkee, että joka huoneessa on sitä varten ollut joko kamina tai puuhella. Jossain vaiheessa vuosikymmenten kuluessa lämmitysjärjestelmä on modernisoitu toimimaan öljylämmityksellä ja huoneisiin on asennettu vesikiertoiset patterit. Tämä oli tilanne myös silloin, kun me ostimme talon. Voin sanoa, että öljylämmitys ei suoranaisesti herättänyt ostohaluja, mutta ajattelimme, että kai siihenkin oppii, ja että tulevaisuudessa todennäköisesti vaihdamme järjestelmän toiseen. Se tulevaisuus tuli hieman nopeammin vastaan mitä ajattelimme.
Millaista oli lämmittää öljyllä? Jos haluaa keskustella puolison kanssa loppukesästä useamman viikon ajan lähes päivittäin öljynhinnan kehityksestä, niin suosittelen. Öljy pitää nimittäin erikseen joka vuosi tilata ja mielellään sellaisena päivänä, jolloin sen hinta ei ole korkeimmillaan. Sitten kun tankki on täynnä, voi laittaa pystyyn jännittävän vedonlyönnin, jossa jokainen perheenjäsen arvioi päivän, mihin asti öljyä riittää. Viimeistään helmikuussa asia alkaa kunnolla ahdistaa ja mies juoksee viikoittain pannuhuoneessa katsomassa paljonko öljyä on jäljellä. Jos lopputalvi on leuto, pärjäämme ehkä huhtikuun loppuun. Jos pakkaset jatkuvat, saatamme olla ilman öljyä jo maaliskuussa. Sanomattakin on selvää, että patterit ovat olleet melko minimillä, takka päivittäisessä käytössä, ilmalämpöpumput päällä ja aivan kaikilla silti untuvapeitot, koska yläkerrassa on ollut ihan oikeasti kylmä!
Ja sitten se hajoaa. Ja sitten sitä korjataan. Laitoimme vanhan öljypannun korjaamiseen useamman satasen, sillä talokauppojen yhteydessä sitä mainostettiin noin kymmenen vuotta vanhaksi. Pannu osoittautui lopulta lähes 30-vuotiaaksi eikä kokenutkaan putkimies pystynyt paikantamaan sen ongelmakohtaa. Meille peli oli tässä vaiheessa aivan selvä – oli aika heivata vanhentunut lämmitysjärjestelmä ja alkaa miettiä tilalle vaihtoehtoa, joka olisi:
ekologinen ja energiatehokas
pitkäaikainen
luotettava ja helppokäyttöinen
käytössä edullinen
yhdistettävissä nykyiseen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään
Meillä on varsinaista asuinpinta-alaa kahdessa kerroksessa yhteensä noin 200 neliötä, joten edellä mainitun listan valossa maalämpö vaikutti heti kiinnostavimmalta vaihtoehdolta. Maalämpö perustuu maan ja kallion lämpötilaan, joka Suomessa on 0-8 -asteen välillä. Jotta energian kerääminen siitä onnistuu, pumpataan maahan suljetussa putkessa maata ja kalliota kylmempää nestettä – keruunestettä. Keruuneste lämpenee sitä mukaa, kun se nousee maalämpöpumpulle. Lämpöpumppu kerää tämän jälkeen nesteestä talteen lämpöä, syöttää sen lämmitysjärjestelmään ja pumppaa nesteen takaisin maahan keräämään uudelleen maan lämpöä. Maalämpö on siten ehtymätön sekä täysin päästötön luonnonvara ja kaikki NIBEn maalämpöpumput lämmittävät myös kotitalouden lämmitysveden ja käyttöveden! Lisää maalämmön toimintaperiaatteista voit lukea täältä.
Mitä maalämpöön siirtyminen sitten maksoi ja mitä siinä kannattaa ottaa huomioon? Pääpiirteittäin voi sanoa, että kyse on kahdesta tekijästä: energiakaivon porauksesta ja laitteiden asennuksesta sekä itse laitteista. Kysymiemme tarjousten perusteella porauksen ja asennuksen hinnassa ei ollut hirveästi eroja – kustannusarvio oli meillä noin 11 000 euroa. Tämä on aina talokohtaista ja siihen vaikuttaa mm. poraussyvyys sekä asennustyön määrä. Meillä on kallioinen tontti ja poraus ulotettiin aina 210 metrin syvyyteen. Oli kyllä aika hurjaa, kun valtavat porauslaitteita tuovat rekat saapuivat kotikadulle ja homma alkoi!
Eri pumppuvaihtoehdoista sen sijaan oli vaikeampi saada tietoa. Haimme sitä netistä ja vaivasimme asialla kaikkia mahdollisia tuttuja, joilla vähänkin oli kokemusta maalämmöstä ja sama nimi alkoi pilkahdella kaikkialta – kannattaa ostaa NIBEn invertteripumppu. Invertteritekniikassa on kyse laitteen mukautumisesta talon energiantarpeeseen eli pumppu lisää automaattisesti lämmitystehoa, kun ilmat viilentyvät ja päinvastoin. NIBE on kehittänyt tekniikkaa jo useiden vuosien ajan tavoitteenaan optimoida maalämpöpumppujen vuosihyötysuhde mahdollisimman hyväksi sen sijaan, että laite olisi joko on tai off ja kuluttaisi energiaa siirtymien välillä. Tämä helpottaa myös käyttäjää, kun järjestelmä säätää itseään eikä meidän tarvitse ruuvata pattereita saati käydä kellarissa muuttamassa pumpun asetuksia. Laitteiden kyttäyksestä halusimme todellakin eroon!
Pumpuksi meille valikoitui lopulta NIBEn S1155-malli, joka sopi mitoiltaan parhaiten matalaan kellariin. Siinä ei ole sisäänrakennettua varaajaa, vaan se asennettiin meille erillisenä. S1155-pumppu on meidän kodin huipputeknisin laite, jota on kaikista helpoin käyttää ja kärjistäen voi sanoa, että se on tehty tyhmille. Tällä tarkoitan sitä, että laitteessa on moderni digitaalinen kosketusnäyttö, yksinkertaiset ja selkeät valikot sekä joka stepille auki klikattava ohjeistus, jossa on selitetty, mistä toiminnossa on kyse. Ground breaking! Älylaite, joka opastaa ja jota käyttääkseen ei tarvitse olla insinööri – pakko rakastaa aina käyttäjälle asti vietyä tuotekehitystä!
S1155-maalämpöpumpussa kiinnostavaa on myös sisäänrakennettu Wifi eli sen pystyy yhdistämään nettiin. Pumppua voi siten ohjata näytön lisäksi myös NIBEn myUplink -palvelulla, josta on saatavilla myös älypuhelimensovellus. Wifi mahdollistaa myös sen, että laite pystyy hakemaan netistä sääennusteita, joiden avulla se voi jo etukäteen alkaa varautua esimerkiksi kiristyviin pakkasiin. Lisäksi pumpun voi liittää Smart Price Adaption -pörssisähköön eli laite optimoi toimintaansa halvimpien sähkön tuontihintojen mukaan.
Pumpun, varaajan, putkien sekä muiden asennuksessa tarvittavien osien yhteishinnaksi tuli yhteensä noin 8 000 euroa. Maalämmön perustamiskustannuksilla on siis hintansa, mutta keskimäärin se maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Tässä vaiheessa meitä helpottaa jo heti se tieto, että kesän jälkeen ei tarvitse raapia kerralla kasaan 1500 euroa öljylaskuun vaan kustannukset jakaantuvat tasaisemmin pitkin vuotta!
Lopuksi on hyvä muistaa, että maalämpöön siirtyminen edellyttää, että hankkeelle on kunnalta toimenpidelupa. Me koimme tämän prosessin melko vaivattomaksi eli sitä varten tarvittiin asemapiirustus, johon oli merkitty energiakaivon kohta sekä dokumentit naapurien kuulemisesta. Liitteiden toimituksen jälkeen toimenpidelupa tuli muutamassa viikossa. Kun maalämmön asentaa vanhaan kohteeseen, voi työkustannukset laittaa kotitalousvähennykseen. Toinen vaihtoehto on valtion myöntämä 4000 euron suuruinen energiahyvitys, jota voi hakea, kun siirtyy öljylämmityksestä ekologisempaan lämmitysmuotoon.
Tässä postauksessa oli paljon asiaa ja mielelläni vastailen teidän kysymyksiin, jos niitä heräsi? Tulen tekemään aiheesta vielä toisen postauksen myöhemmin, kun meillä on enemmän käyttökokemusta NIBEn maalämpöpumpusta sekä miten homma on vaikuttanut esimerkiksi meidän sähkölaskuun. Nyt ainakin tuntuu ihanalta ajatella, että voimme pitää pattereita hyvällä omallatunnolla päällä, kun lämpöä riittää maan uumenista!
Meillä on myös ollut harkinnassa jo jonkun aikaan tuo öljylämmityksen muuttaminen maalämpöenergiaan. Erityisesti tuo ekologisuus vetää siihen suuntaan. Aikamoisia kyllä nuo porauslaitteet! Meilläkin on kallioinen tontti, joten varmaan menisi aika syvälle.
Sähkölasku on noussut jonkin verran tänä talvena (kuten arvattiinkin), mutta lämmityskustannukset ovat silti huomattavasti matalammat, kun öljylasku jäi pois. Eli kyllä maalämpöön siirtyminen kannattaa paitsi ekologisuuden niin myös lämmityskulujen kannalta. 🙂
Meillä ei ole enää kylmä – maalämpö tuli taloon!
Kaupallinen yhteistyö NIBE
Hei! Tänään ajattelin kertoa meidän kodin isoimmasta projektista, jonka toteutimme tänä syksynä, nimittäin siirtymisestä maalämpöön. Talomme on rakennettu vuonna 1941, joten alun perin se on todennäköisesti lämmennyt pääasiassa puilla. Vanhasta pohjapiirustuksesta näkee, että joka huoneessa on sitä varten ollut joko kamina tai puuhella. Jossain vaiheessa vuosikymmenten kuluessa lämmitysjärjestelmä on modernisoitu toimimaan öljylämmityksellä ja huoneisiin on asennettu vesikiertoiset patterit. Tämä oli tilanne myös silloin, kun me ostimme talon. Voin sanoa, että öljylämmitys ei suoranaisesti herättänyt ostohaluja, mutta ajattelimme, että kai siihenkin oppii, ja että tulevaisuudessa todennäköisesti vaihdamme järjestelmän toiseen. Se tulevaisuus tuli hieman nopeammin vastaan mitä ajattelimme.
Millaista oli lämmittää öljyllä? Jos haluaa keskustella puolison kanssa loppukesästä useamman viikon ajan lähes päivittäin öljynhinnan kehityksestä, niin suosittelen. Öljy pitää nimittäin erikseen joka vuosi tilata ja mielellään sellaisena päivänä, jolloin sen hinta ei ole korkeimmillaan. Sitten kun tankki on täynnä, voi laittaa pystyyn jännittävän vedonlyönnin, jossa jokainen perheenjäsen arvioi päivän, mihin asti öljyä riittää. Viimeistään helmikuussa asia alkaa kunnolla ahdistaa ja mies juoksee viikoittain pannuhuoneessa katsomassa paljonko öljyä on jäljellä. Jos lopputalvi on leuto, pärjäämme ehkä huhtikuun loppuun. Jos pakkaset jatkuvat, saatamme olla ilman öljyä jo maaliskuussa. Sanomattakin on selvää, että patterit ovat olleet melko minimillä, takka päivittäisessä käytössä, ilmalämpöpumput päällä ja aivan kaikilla silti untuvapeitot, koska yläkerrassa on ollut ihan oikeasti kylmä!
Ja sitten se hajoaa. Ja sitten sitä korjataan. Laitoimme vanhan öljypannun korjaamiseen useamman satasen, sillä talokauppojen yhteydessä sitä mainostettiin noin kymmenen vuotta vanhaksi. Pannu osoittautui lopulta lähes 30-vuotiaaksi eikä kokenutkaan putkimies pystynyt paikantamaan sen ongelmakohtaa. Meille peli oli tässä vaiheessa aivan selvä – oli aika heivata vanhentunut lämmitysjärjestelmä ja alkaa miettiä tilalle vaihtoehtoa, joka olisi:
Meillä on varsinaista asuinpinta-alaa kahdessa kerroksessa yhteensä noin 200 neliötä, joten edellä mainitun listan valossa maalämpö vaikutti heti kiinnostavimmalta vaihtoehdolta. Maalämpö perustuu maan ja kallion lämpötilaan, joka Suomessa on 0-8 -asteen välillä. Jotta energian kerääminen siitä onnistuu, pumpataan maahan suljetussa putkessa maata ja kalliota kylmempää nestettä – keruunestettä. Keruuneste lämpenee sitä mukaa, kun se nousee maalämpöpumpulle. Lämpöpumppu kerää tämän jälkeen nesteestä talteen lämpöä, syöttää sen lämmitysjärjestelmään ja pumppaa nesteen takaisin maahan keräämään uudelleen maan lämpöä. Maalämpö on siten ehtymätön sekä täysin päästötön luonnonvara ja kaikki NIBEn maalämpöpumput lämmittävät myös kotitalouden lämmitysveden ja käyttöveden! Lisää maalämmön toimintaperiaatteista voit lukea täältä.
Mitä maalämpöön siirtyminen sitten maksoi ja mitä siinä kannattaa ottaa huomioon? Pääpiirteittäin voi sanoa, että kyse on kahdesta tekijästä: energiakaivon porauksesta ja laitteiden asennuksesta sekä itse laitteista. Kysymiemme tarjousten perusteella porauksen ja asennuksen hinnassa ei ollut hirveästi eroja – kustannusarvio oli meillä noin 11 000 euroa. Tämä on aina talokohtaista ja siihen vaikuttaa mm. poraussyvyys sekä asennustyön määrä. Meillä on kallioinen tontti ja poraus ulotettiin aina 210 metrin syvyyteen. Oli kyllä aika hurjaa, kun valtavat porauslaitteita tuovat rekat saapuivat kotikadulle ja homma alkoi!
Eri pumppuvaihtoehdoista sen sijaan oli vaikeampi saada tietoa. Haimme sitä netistä ja vaivasimme asialla kaikkia mahdollisia tuttuja, joilla vähänkin oli kokemusta maalämmöstä ja sama nimi alkoi pilkahdella kaikkialta – kannattaa ostaa NIBEn invertteripumppu. Invertteritekniikassa on kyse laitteen mukautumisesta talon energiantarpeeseen eli pumppu lisää automaattisesti lämmitystehoa, kun ilmat viilentyvät ja päinvastoin. NIBE on kehittänyt tekniikkaa jo useiden vuosien ajan tavoitteenaan optimoida maalämpöpumppujen vuosihyötysuhde mahdollisimman hyväksi sen sijaan, että laite olisi joko on tai off ja kuluttaisi energiaa siirtymien välillä. Tämä helpottaa myös käyttäjää, kun järjestelmä säätää itseään eikä meidän tarvitse ruuvata pattereita saati käydä kellarissa muuttamassa pumpun asetuksia. Laitteiden kyttäyksestä halusimme todellakin eroon!
Pumpuksi meille valikoitui lopulta NIBEn S1155-malli, joka sopi mitoiltaan parhaiten matalaan kellariin. Siinä ei ole sisäänrakennettua varaajaa, vaan se asennettiin meille erillisenä. S1155-pumppu on meidän kodin huipputeknisin laite, jota on kaikista helpoin käyttää ja kärjistäen voi sanoa, että se on tehty tyhmille. Tällä tarkoitan sitä, että laitteessa on moderni digitaalinen kosketusnäyttö, yksinkertaiset ja selkeät valikot sekä joka stepille auki klikattava ohjeistus, jossa on selitetty, mistä toiminnossa on kyse. Ground breaking! Älylaite, joka opastaa ja jota käyttääkseen ei tarvitse olla insinööri – pakko rakastaa aina käyttäjälle asti vietyä tuotekehitystä!
S1155-maalämpöpumpussa kiinnostavaa on myös sisäänrakennettu Wifi eli sen pystyy yhdistämään nettiin. Pumppua voi siten ohjata näytön lisäksi myös NIBEn myUplink -palvelulla, josta on saatavilla myös älypuhelimensovellus. Wifi mahdollistaa myös sen, että laite pystyy hakemaan netistä sääennusteita, joiden avulla se voi jo etukäteen alkaa varautua esimerkiksi kiristyviin pakkasiin. Lisäksi pumpun voi liittää Smart Price Adaption -pörssisähköön eli laite optimoi toimintaansa halvimpien sähkön tuontihintojen mukaan.
Pumpun, varaajan, putkien sekä muiden asennuksessa tarvittavien osien yhteishinnaksi tuli yhteensä noin 8 000 euroa. Maalämmön perustamiskustannuksilla on siis hintansa, mutta keskimäärin se maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Tässä vaiheessa meitä helpottaa jo heti se tieto, että kesän jälkeen ei tarvitse raapia kerralla kasaan 1500 euroa öljylaskuun vaan kustannukset jakaantuvat tasaisemmin pitkin vuotta!
Lopuksi on hyvä muistaa, että maalämpöön siirtyminen edellyttää, että hankkeelle on kunnalta toimenpidelupa. Me koimme tämän prosessin melko vaivattomaksi eli sitä varten tarvittiin asemapiirustus, johon oli merkitty energiakaivon kohta sekä dokumentit naapurien kuulemisesta. Liitteiden toimituksen jälkeen toimenpidelupa tuli muutamassa viikossa. Kun maalämmön asentaa vanhaan kohteeseen, voi työkustannukset laittaa kotitalousvähennykseen. Toinen vaihtoehto on valtion myöntämä 4000 euron suuruinen energiahyvitys, jota voi hakea, kun siirtyy öljylämmityksestä ekologisempaan lämmitysmuotoon.
Tässä postauksessa oli paljon asiaa ja mielelläni vastailen teidän kysymyksiin, jos niitä heräsi? Tulen tekemään aiheesta vielä toisen postauksen myöhemmin, kun meillä on enemmän käyttökokemusta NIBEn maalämpöpumpusta sekä miten homma on vaikuttanut esimerkiksi meidän sähkölaskuun. Nyt ainakin tuntuu ihanalta ajatella, että voimme pitää pattereita hyvällä omallatunnolla päällä, kun lämpöä riittää maan uumenista!
5 replies to “Meillä ei ole enää kylmä – maalämpö tuli taloon!”
Maria
Tämä oli tosi hyvin kirjoitettu postaus! Viihdyttävästi kirjoitettu 😊 ja asiasisältö selkeä ja helposti ymmärrettävä.
maiju
Kiitos paljon mukavasta palautteesta! 🙂
Tuula
Meillä on myös ollut harkinnassa jo jonkun aikaan tuo öljylämmityksen muuttaminen maalämpöenergiaan. Erityisesti tuo ekologisuus vetää siihen suuntaan. Aikamoisia kyllä nuo porauslaitteet! Meilläkin on kallioinen tontti, joten varmaan menisi aika syvälle.
maiju
Sähkölasku on noussut jonkin verran tänä talvena (kuten arvattiinkin), mutta lämmityskustannukset ovat silti huomattavasti matalammat, kun öljylasku jäi pois. Eli kyllä maalämpöön siirtyminen kannattaa paitsi ekologisuuden niin myös lämmityskulujen kannalta. 🙂
Pingback: Kokemuksia maalämmöstä - plussat ja miinukset - MAIJU SAW