Meidän neljäs kesä tässä talossa on alkamassa ja sen alkuun liittyy yhä edelleen sama ihana jännitys pihan heräämisestä eloon, mitä kaikkea maasta tänä vuonna nouseekaan! Vanhojen perennojen lisäksi pihan keskelle on sananmukaisesti tänä keväänä todella noussutkin jotain uutta eli vihdoin ikuisuusongelmana ollut grillauspaikka on valmis! Voi kuulostaa hassulta, mutta tähän asti pihassa ei ole ollut järkevää paikkaa ulkokokkailulle ja grillailulle. Grillin paikka on vaihtunut viikoittain aina sen mukaan, missä olemme halunneet viettää aikaa – tavallaan kätevää, mutta oikeasti olisimme halunneet ankkuroida sen johonkin kohtaan, jonne saisi paikoilleen myös kaikki grillaukseen tarvittavat muut asiat ja tavarat. Ja että myös ruokailu onnistuisi lähellä kätevästi. Olen tehnyt grillinurkkauksen rakentamisesta varmaan parikymmentä erilaista luonnostelmaa mutta yksikään ei ole istunut luontevasti meidän pihaan. Kunnes muutama viikko sitten suunnitelma oli yhtäkkiä täysin selkeä yhdessä tunnissa!
Osa teistä on jo varmaan aiemmista pihakuvista huomannut, että meidän pihassa on iso betonivalu – kuin vanha talonperustus – jonka keskellä on ollut mansikkamaa. Monenlaisista hoivausyrityksistä huolimatta mansikkasato on vuosittain koko ajan pienentynyt ja jo viime kesänä päätin, että se täytyy joko perustaa uudelleen tai keksiä tilalle jotain ihan muuta. Niinpä mun ajatus alkoi nyt keväällä juosta betonikehikon hyödyntämisestä niin, ettei se muodostaisikaan enää kehyksiä kasvimaalle vaan toimisi kivijalkana katetulle pergolalle! Valun koko nimittäin mahdollistaisi todella kivankokoisen tilan, jonne voisimme laittaa sekä kokkailu- ja grillailunurkkauksen että tilavan istuskelualueen ruokailuun! Onnekseni K-Raudan tiimi oli heti ajatuksessa mukana ja pyörät lähtivät samantien pyörimään!
Tässä postauksessa siis kerron, miten pergolan rakentaminen käytännössä eteni ja millaisia asioita siinä on hyvä ottaa huomioon. Jokainen tila ja paikka on erilainen, joten annan tässä yleispäteviä neuvoja, joiden mukaan omaa kesäkeidasta voi lähteä suunnittelemaan – harvalla varmaan on samanlaista betonivaluakaan pihalla. 😉 Helpointa pergolan rakentaminen on suoraan valmiin lautaterassin päälle ja silloin siinä voi käyttää samanlaisia tolpanjalkoja kuin tässä projektissa. Meidän homma lähti siis hieman epätavallisesti liikkeelle mansikkamaan tyhjäyksestä eli kaivoimme ensin pois vanhat mansikanplantut sekä irtonaisen multakerroksen. Mansikkamaa on hienoisessa rinteessä, joten tasoitimme tämän jälkeen pohjan kaltevuutta tuomalla kehikon pohjalle parikymmentä kottikärryllistä soraa. Soran levityksen jälkeen päästiin jo vähän kivempaan vaiheeseen eli levitimme kehikon pohjalle CELLO-suodatinkankaan. Sen tarkoituksena on estää maalajien sekoittuminen sekä rikkaruohojen kasvu. Päälle kippasimme tämän jälkeen noin 3,5 tonnia paikallisesta maanrakennusliikkeestä tilattua singeliä, joka on siis sepeliä pyöreäreunaisempaa ja punaisempaa kiviainesta. Tämä on pergolan lopullinen ”lattiamateriaali” – eläväinen ja helppo singeli!
Pergolan varsinainen rakentaminen lähti tämän jälkeen liikkeelle PROF 91 X 91 tolpanjalkojen kiinnittämisestä. Porasimme iskuporakoneella betoniin reiät, jonka jälkeen tolppakengät kiinnitettiin neljällä ankkuriruuvilla. Tolpanjalkoja ja niistä lähteviä tolppia tuli meidän pergolaan yhteensä kahdeksan, jotta rakenteesta saatiin mahdollisimman tukeva. Lisäksi yksi tolppa tuettiin pergolan keskelle betonilaatan päälle. Olin etukäteen miettinyt välitolppien paikat niin, että niihin voitaisiin kiinnittää esimerkiksi keittiötaso. Meidän pergolan kooksi tuli noin 17 neliötä eli kehikon koko on noin 5 metriä X 3,5 metriä.
Tämän jälkeen pohdimme moneen otteeseen, mistä päästä lähdemme kokoamaan varsinaista puurakennetta. Koska aina on helpointa lähteä helpoimmasta osuudesta, kiinnitimme ensin korkeamman päädyn tolpat tolpanjalkoihin. Tolppamateriaalina käytimme 90 X 90 liimapuutolppaa. Pergola on toisesta päästä matalampi mitä toisesta, jotta lumet eivät jää katolle talvella eli korkeimmasta päästä pergolan korkeus on 2,5 metriä (ilman päälle tulevia kattoniskoja). Matalamman pään korkeus on puolestaan 2,1 metriä. Tolppien tiukka kiinnitys varmistettiin iskemällä tolpanjalkaan kestopuusta tehty puukiila sekä ruuvaamalla tolppa tolpanjalkaan ainakin kahdesta eri suunnasta kiinni PROF-ulkoruuveilla. Tämän jälkeen vastakkaisen pään tolpat kiinnitettiin tolpanjalkoihin samalla kaavalla. Huom! Jos käytät kyllästämätöntä puuta kuten me, kannattaa tolpat ja erityisesti niiden päät pohjamaalata ennen asennusta! Me saimme K-Raudan myyjältä hyvän vinkin maalata sileäpintainen puutavara ensin Tikkurilan Otex -tartuntapohjamaalilla, jotta varsinainen maali tarttuu siihen paremmin eli suosittelut!
Nyt pergolassa on pystyssä etu- ja takaseinien tolpat. Seuraavana steppinä on kiinnittää niiden päälle tuleva vaakatolppa, joka tulee kummastakin laidasta hieman yli – meidän tapauksessa noin 10 cm. Meillä vaakatolpan pituudeksi tuli viitisen metriä, mikä on jo sen verran pitkä väli, että emme löytäneet valmista yhtämittaista puutavaraa siihen. Niinpä kiinnitimme kaksi 45 X 95 höylättyä lautaalomittain yhteen liimaamalla ne toisiinsa Cascon Fix-it -asennusliimalla. Molempiin päihin tuli tällä tavalla kaksi lisäpalaa, jotka liiman lisäksi kiinnitettiin vielä ruuvein. Valmis puupalkki nostettiin tämän jälkeen tolppien päälle ja kiinnitettiin tolppiin ulkokäyttöön tarkoitettujen PROF-kulmalevyjen avulla.
Nyt pergolassa on valmiina ”etu- ja takaseinät” eli seuraavana vaiheena on kiinnittää sivutolpat. Sivutolppina käytettiin samaa 90 X 90 -liimapuutolppaa kuin pystytolppinakin. Sivutolppien väliin tulevan vaakatolpan päät sahataan päätytolppien korkeuseron takia vinoon eli sen sahauskohdan kaltevuuden saa helpoiten selville laittamalla suoran testilaudan kohtaan, johon vaakalauta tulee. Testilaudan voi vaikka kiinnittää päätytolppiin pienillä nauloilla, kunhan kaltevuus on siinä oikea. Vaakalaudan sahauskaltevuuden saat merkkaamalla testilautaan sahauskohtiin viivat. Irrota tämän jälkeen testilauta ja sahaa vaakatolppa oikeaan mittaan. Kiinnitä vaakalauta pystytolppiin käyttämällä PROF-kulmalevyjä. Me laitoimme joka pystytolppaan kulmalevyn tolpan kummallekin puolelle, eikä rakenne tämän jälkeen hievahtanut käytännössä enää minnekään!
Nyt pergolan kaikki seinät on pystytetty eli tässä vaiheessa runko kannattaa maalata. Jos käytät kestopuuta, voit ohittaa tämän vaiheen. Me halusimme pergolaan ainakin yhden kokonaisen seinän niin, että siitä on suojaa grillille. Tästä suunnasta myös tuulee aina eniten eli kauttaaltaan rimotettu seinä palvelee monella tavalla – myös näkösuojana naapureihin. 🙂 Rimaksi valittiin 21 X 48 rima sekä 21 X 48 X 270 rima vähän sen mukaan, kumpi sopi mittojen puolesta mahdollisimman vähällä hävikillä rimotuksiin. Rimat kannattaa pohjamaalata ennen kiinnitystä, koska se helpottaa ahtaiden välien maalaamista myöhemmin. Rimat saa kiinnitettyä samalle tasolle, kun toiseen päätyyn kiinnittää puristimella tukilaudan, jota vasten rima asetetaan. Tämän jälkeen toiseen päähän merkataan kynällä kohta, josta rima katkaistaan haluttuun mittaan. Itse rimojen kiinnitys tapahtui naulaamalla ne PROF kuumasinkityillä lankanauloilla.
Mietin rimojen asettelua melko pitkään, sillä halusin välttää pergolassa roskiskatos- tai pyörävajalookkia. Niinpä päädyin yhteen pystyrimoitettuun etuseinään, joka korostaisi pergolan etupuolen korkeutta. Istuskelunurkkaan taas valitsin matalamman vaakarimotuksen, jotta rimat eivät peittäisi näkymää Kanalalle. Mielestäni rimotuksen rytmitys meni näin ihan kivasti eli korkealla rimotuksella saimme piiloon ja suojaan kaiken ei-niin-esteettisen grillaussälän ja osa pergolasta jäi vaakarimotuksella mukavan väljäksi ja terassimaiseksi. Tällä tyylillä rimotus ei myöskään blokkaa istuskelunurkkauksen auringovaloa vaan siitä pystyy nauttimaan esteettä aina siihen asti kunnes aurinko painuu talon taakse. 🙂
Kun rimotus on paikoillaan, on aika maalata koko pergola vielä kertaalleen. Valitsin maaliksi tutun ja turvallisen CELLO Wintex -talomaalin, joka sävytettiin samaan beigeen 2005-Y10R -sävyyn kuin viime kesänä maalaamani Kanala-pihamökki. Beigen pariksi valitsin viininpunaisen värinparina talomme katolle sekä punasävyiselle singelille, sen värikoodi on 5138-Y89R. Ehkä hiukan vanhanajan tunnelmaakin samalla? Tässä vaiheessa sisustajan mieli saattaa lähteä jo liikkeelle, mutta vielä pitää malttaa, sillä kattoniskojen asennus on jäljellä. Kattoniskoissa käytimme samaa kakkosnelosta kuin vaakapalkeissa. Työtä helpottaa, että palkit sahaa ja maalaa kauttaaltaan ennen asennusta. Myös niiden kiinnityksessä käytimme PROFin kulmalevyjä molemmin puolin.
Pergolan voisi jättää avoimeksi myös näin, mutta me halusimme grillin sekä muut tavarat suojaan sateelta. Niinpä pergola katettiin PROF 16 X 500 X 4000 -kennolevyillä, joita asennettiin yhteensä 10 kpl. Kennolevyt ovat kevyitä muovilevyjä, jotka suojaavat hyvin sateelta, mutta eivät pimennä tilaa. Niiden asennuksessa käytetään siihen suunniteltua asennussarjaa eli kahta eri profiililistaa, ruuveja sekä teippejä – nämä kaikki tuotteet on listattu K-Raudan verkkokaupassa tekstin lopussa. Kennolevyn asentamiseen on K-Raudalta erittäin hyvä Youtube-video sekä ohjeet, joihin suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos tämä tuote kiinnostaa! Itse koen, että tämä on todella simppeli ja tyylikäs vaihtoehto, joka ei vie turhaa huomiota itseensä. En malta odottaa, että pääsen vaikka lueskelemaan kirjaa tai syömään kesällä pergolan alle vaikka sataisikin – ah kesäsateen tunnelma!
Tämä postaus sisälsi niin paljon asiaa, että joudutte valitettavasti odottamaan tarkempia fiiliskuvia vielä hetken eli pergolan sisustuksesta ja kalustuksesta on tulossa oma postauksensa aivan piakkoin! Lisäksi kerron tulevassa postauksessa meidän pihan muustakin kevätfreesauksesta ja miten esimerkiksi rakensimme vadelmapuskille tukevat marjatuet. Jos pergolan rakentamisesta heräsi jotakin kysyttävää, niin kysymyksiä saa laittaa tänne tai instan puolelle. Pergolan rakentamisesta kannattaa käydä instan puolella katsomassa erityisesti stooriklipit, jotka tallennan profiilini kohokohtiin!
Piha täydentyi pergolalla!
Kaupallinen yhteistyö K-Rauta
Meidän neljäs kesä tässä talossa on alkamassa ja sen alkuun liittyy yhä edelleen sama ihana jännitys pihan heräämisestä eloon, mitä kaikkea maasta tänä vuonna nouseekaan! Vanhojen perennojen lisäksi pihan keskelle on sananmukaisesti tänä keväänä todella noussutkin jotain uutta eli vihdoin ikuisuusongelmana ollut grillauspaikka on valmis! Voi kuulostaa hassulta, mutta tähän asti pihassa ei ole ollut järkevää paikkaa ulkokokkailulle ja grillailulle. Grillin paikka on vaihtunut viikoittain aina sen mukaan, missä olemme halunneet viettää aikaa – tavallaan kätevää, mutta oikeasti olisimme halunneet ankkuroida sen johonkin kohtaan, jonne saisi paikoilleen myös kaikki grillaukseen tarvittavat muut asiat ja tavarat. Ja että myös ruokailu onnistuisi lähellä kätevästi. Olen tehnyt grillinurkkauksen rakentamisesta varmaan parikymmentä erilaista luonnostelmaa mutta yksikään ei ole istunut luontevasti meidän pihaan. Kunnes muutama viikko sitten suunnitelma oli yhtäkkiä täysin selkeä yhdessä tunnissa!
Osa teistä on jo varmaan aiemmista pihakuvista huomannut, että meidän pihassa on iso betonivalu – kuin vanha talonperustus – jonka keskellä on ollut mansikkamaa. Monenlaisista hoivausyrityksistä huolimatta mansikkasato on vuosittain koko ajan pienentynyt ja jo viime kesänä päätin, että se täytyy joko perustaa uudelleen tai keksiä tilalle jotain ihan muuta. Niinpä mun ajatus alkoi nyt keväällä juosta betonikehikon hyödyntämisestä niin, ettei se muodostaisikaan enää kehyksiä kasvimaalle vaan toimisi kivijalkana katetulle pergolalle! Valun koko nimittäin mahdollistaisi todella kivankokoisen tilan, jonne voisimme laittaa sekä kokkailu- ja grillailunurkkauksen että tilavan istuskelualueen ruokailuun! Onnekseni K-Raudan tiimi oli heti ajatuksessa mukana ja pyörät lähtivät samantien pyörimään!
Tässä postauksessa siis kerron, miten pergolan rakentaminen käytännössä eteni ja millaisia asioita siinä on hyvä ottaa huomioon. Jokainen tila ja paikka on erilainen, joten annan tässä yleispäteviä neuvoja, joiden mukaan omaa kesäkeidasta voi lähteä suunnittelemaan – harvalla varmaan on samanlaista betonivaluakaan pihalla. 😉 Helpointa pergolan rakentaminen on suoraan valmiin lautaterassin päälle ja silloin siinä voi käyttää samanlaisia tolpanjalkoja kuin tässä projektissa. Meidän homma lähti siis hieman epätavallisesti liikkeelle mansikkamaan tyhjäyksestä eli kaivoimme ensin pois vanhat mansikanplantut sekä irtonaisen multakerroksen. Mansikkamaa on hienoisessa rinteessä, joten tasoitimme tämän jälkeen pohjan kaltevuutta tuomalla kehikon pohjalle parikymmentä kottikärryllistä soraa. Soran levityksen jälkeen päästiin jo vähän kivempaan vaiheeseen eli levitimme kehikon pohjalle CELLO-suodatinkankaan. Sen tarkoituksena on estää maalajien sekoittuminen sekä rikkaruohojen kasvu. Päälle kippasimme tämän jälkeen noin 3,5 tonnia paikallisesta maanrakennusliikkeestä tilattua singeliä, joka on siis sepeliä pyöreäreunaisempaa ja punaisempaa kiviainesta. Tämä on pergolan lopullinen ”lattiamateriaali” – eläväinen ja helppo singeli!
Pergolan varsinainen rakentaminen lähti tämän jälkeen liikkeelle PROF 91 X 91 tolpanjalkojen kiinnittämisestä. Porasimme iskuporakoneella betoniin reiät, jonka jälkeen tolppakengät kiinnitettiin neljällä ankkuriruuvilla. Tolpanjalkoja ja niistä lähteviä tolppia tuli meidän pergolaan yhteensä kahdeksan, jotta rakenteesta saatiin mahdollisimman tukeva. Lisäksi yksi tolppa tuettiin pergolan keskelle betonilaatan päälle. Olin etukäteen miettinyt välitolppien paikat niin, että niihin voitaisiin kiinnittää esimerkiksi keittiötaso. Meidän pergolan kooksi tuli noin 17 neliötä eli kehikon koko on noin 5 metriä X 3,5 metriä.
Tämän jälkeen pohdimme moneen otteeseen, mistä päästä lähdemme kokoamaan varsinaista puurakennetta. Koska aina on helpointa lähteä helpoimmasta osuudesta, kiinnitimme ensin korkeamman päädyn tolpat tolpanjalkoihin. Tolppamateriaalina käytimme 90 X 90 liimapuutolppaa. Pergola on toisesta päästä matalampi mitä toisesta, jotta lumet eivät jää katolle talvella eli korkeimmasta päästä pergolan korkeus on 2,5 metriä (ilman päälle tulevia kattoniskoja). Matalamman pään korkeus on puolestaan 2,1 metriä. Tolppien tiukka kiinnitys varmistettiin iskemällä tolpanjalkaan kestopuusta tehty puukiila sekä ruuvaamalla tolppa tolpanjalkaan ainakin kahdesta eri suunnasta kiinni PROF-ulkoruuveilla. Tämän jälkeen vastakkaisen pään tolpat kiinnitettiin tolpanjalkoihin samalla kaavalla. Huom! Jos käytät kyllästämätöntä puuta kuten me, kannattaa tolpat ja erityisesti niiden päät pohjamaalata ennen asennusta! Me saimme K-Raudan myyjältä hyvän vinkin maalata sileäpintainen puutavara ensin Tikkurilan Otex -tartuntapohjamaalilla, jotta varsinainen maali tarttuu siihen paremmin eli suosittelut!
Nyt pergolassa on pystyssä etu- ja takaseinien tolpat. Seuraavana steppinä on kiinnittää niiden päälle tuleva vaakatolppa, joka tulee kummastakin laidasta hieman yli – meidän tapauksessa noin 10 cm. Meillä vaakatolpan pituudeksi tuli viitisen metriä, mikä on jo sen verran pitkä väli, että emme löytäneet valmista yhtämittaista puutavaraa siihen. Niinpä kiinnitimme kaksi 45 X 95 höylättyä lautaa lomittain yhteen liimaamalla ne toisiinsa Cascon Fix-it -asennusliimalla. Molempiin päihin tuli tällä tavalla kaksi lisäpalaa, jotka liiman lisäksi kiinnitettiin vielä ruuvein. Valmis puupalkki nostettiin tämän jälkeen tolppien päälle ja kiinnitettiin tolppiin ulkokäyttöön tarkoitettujen PROF-kulmalevyjen avulla.
Nyt pergolassa on valmiina ”etu- ja takaseinät” eli seuraavana vaiheena on kiinnittää sivutolpat. Sivutolppina käytettiin samaa 90 X 90 -liimapuutolppaa kuin pystytolppinakin. Sivutolppien väliin tulevan vaakatolpan päät sahataan päätytolppien korkeuseron takia vinoon eli sen sahauskohdan kaltevuuden saa helpoiten selville laittamalla suoran testilaudan kohtaan, johon vaakalauta tulee. Testilaudan voi vaikka kiinnittää päätytolppiin pienillä nauloilla, kunhan kaltevuus on siinä oikea. Vaakalaudan sahauskaltevuuden saat merkkaamalla testilautaan sahauskohtiin viivat. Irrota tämän jälkeen testilauta ja sahaa vaakatolppa oikeaan mittaan. Kiinnitä vaakalauta pystytolppiin käyttämällä PROF-kulmalevyjä. Me laitoimme joka pystytolppaan kulmalevyn tolpan kummallekin puolelle, eikä rakenne tämän jälkeen hievahtanut käytännössä enää minnekään!
Nyt pergolan kaikki seinät on pystytetty eli tässä vaiheessa runko kannattaa maalata. Jos käytät kestopuuta, voit ohittaa tämän vaiheen. Me halusimme pergolaan ainakin yhden kokonaisen seinän niin, että siitä on suojaa grillille. Tästä suunnasta myös tuulee aina eniten eli kauttaaltaan rimotettu seinä palvelee monella tavalla – myös näkösuojana naapureihin. 🙂 Rimaksi valittiin 21 X 48 rima sekä 21 X 48 X 270 rima vähän sen mukaan, kumpi sopi mittojen puolesta mahdollisimman vähällä hävikillä rimotuksiin. Rimat kannattaa pohjamaalata ennen kiinnitystä, koska se helpottaa ahtaiden välien maalaamista myöhemmin. Rimat saa kiinnitettyä samalle tasolle, kun toiseen päätyyn kiinnittää puristimella tukilaudan, jota vasten rima asetetaan. Tämän jälkeen toiseen päähän merkataan kynällä kohta, josta rima katkaistaan haluttuun mittaan. Itse rimojen kiinnitys tapahtui naulaamalla ne PROF kuumasinkityillä lankanauloilla.
Mietin rimojen asettelua melko pitkään, sillä halusin välttää pergolassa roskiskatos- tai pyörävajalookkia. Niinpä päädyin yhteen pystyrimoitettuun etuseinään, joka korostaisi pergolan etupuolen korkeutta. Istuskelunurkkaan taas valitsin matalamman vaakarimotuksen, jotta rimat eivät peittäisi näkymää Kanalalle. Mielestäni rimotuksen rytmitys meni näin ihan kivasti eli korkealla rimotuksella saimme piiloon ja suojaan kaiken ei-niin-esteettisen grillaussälän ja osa pergolasta jäi vaakarimotuksella mukavan väljäksi ja terassimaiseksi. Tällä tyylillä rimotus ei myöskään blokkaa istuskelunurkkauksen auringovaloa vaan siitä pystyy nauttimaan esteettä aina siihen asti kunnes aurinko painuu talon taakse. 🙂
Kun rimotus on paikoillaan, on aika maalata koko pergola vielä kertaalleen. Valitsin maaliksi tutun ja turvallisen CELLO Wintex -talomaalin, joka sävytettiin samaan beigeen 2005-Y10R -sävyyn kuin viime kesänä maalaamani Kanala-pihamökki. Beigen pariksi valitsin viininpunaisen värinparina talomme katolle sekä punasävyiselle singelille, sen värikoodi on 5138-Y89R. Ehkä hiukan vanhanajan tunnelmaakin samalla? Tässä vaiheessa sisustajan mieli saattaa lähteä jo liikkeelle, mutta vielä pitää malttaa, sillä kattoniskojen asennus on jäljellä. Kattoniskoissa käytimme samaa kakkosnelosta kuin vaakapalkeissa. Työtä helpottaa, että palkit sahaa ja maalaa kauttaaltaan ennen asennusta. Myös niiden kiinnityksessä käytimme PROFin kulmalevyjä molemmin puolin.
Pergolan voisi jättää avoimeksi myös näin, mutta me halusimme grillin sekä muut tavarat suojaan sateelta. Niinpä pergola katettiin PROF 16 X 500 X 4000 -kennolevyillä, joita asennettiin yhteensä 10 kpl. Kennolevyt ovat kevyitä muovilevyjä, jotka suojaavat hyvin sateelta, mutta eivät pimennä tilaa. Niiden asennuksessa käytetään siihen suunniteltua asennussarjaa eli kahta eri profiililistaa, ruuveja sekä teippejä – nämä kaikki tuotteet on listattu K-Raudan verkkokaupassa tekstin lopussa. Kennolevyn asentamiseen on K-Raudalta erittäin hyvä Youtube-video sekä ohjeet, joihin suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos tämä tuote kiinnostaa! Itse koen, että tämä on todella simppeli ja tyylikäs vaihtoehto, joka ei vie turhaa huomiota itseensä. En malta odottaa, että pääsen vaikka lueskelemaan kirjaa tai syömään kesällä pergolan alle vaikka sataisikin – ah kesäsateen tunnelma!
Tämä postaus sisälsi niin paljon asiaa, että joudutte valitettavasti odottamaan tarkempia fiiliskuvia vielä hetken eli pergolan sisustuksesta ja kalustuksesta on tulossa oma postauksensa aivan piakkoin! Lisäksi kerron tulevassa postauksessa meidän pihan muustakin kevätfreesauksesta ja miten esimerkiksi rakensimme vadelmapuskille tukevat marjatuet. Jos pergolan rakentamisesta heräsi jotakin kysyttävää, niin kysymyksiä saa laittaa tänne tai instan puolelle. Pergolan rakentamisesta kannattaa käydä instan puolella katsomassa erityisesti stooriklipit, jotka tallennan profiilini kohokohtiin!
2 replies to “Piha täydentyi pergolalla!”
Pingback: Puutarhan kunnostus kesään ja sisustettu pergola - MAIJU SAW
Pingback: Puutarhaportti johdattaa pihaan - MAIJU SAW