Hei! Instasta juttujani seuraavat ovat ehkä hieman saaneet jo vihiä siitä, että kakkosluokkalaisen tytön huoneessa on tapahtunut kesän jälkeen muutosta. Huoneessa oli aiemmin tummasävyinen ja voimakaskuvioinen tapetti, joka alun innostuksen jälkeen ei sitten osoittautunutkaan nappivalinnaksi (huoneen vanhan ilmeen voi käydä katsomassa täältä). Ainan mielestä tapetti oli öisin pelottava ja päivisinkin sen verran synkkä, että hän ei kovin hyvin viihtynyt omassa huoneessaan (ja ehkä hieman asiaan saattoi vaikuttaa myös jatkuva tavarakaaos ;)). Joka tapauksessa annoin viimein periksi ajatukselle huoneen pintaremontoinnista varsinkin, kun ihana vanha kerrossänky jäi samaan aikaan Ainalle pieneksi. Oli siis aika aloittaa lähes tyhjältä pöydältä ja sellainen kirjaimellisesti otettiinkin tavoitteeksi paljon askartelevan koululaisen huoneeseen.
Mietin pitkään eri toimintojen sijoittelua huoneessa ja tulin siihen tulokseen, että fokuksen täytyy olla tarpeeksi isossa pöydässä sekä riittävässä säilytystilassa. Kerrossängyn mentyä ainoa yhtenäinen seinä löytyi sen takaa eikä sekään ollut aivan plaanissa seinän keskellä olevan muurin takia. Niinpä päätin, että seinä on helpointa oikaista paneloimalla se tasaiseksi yhdellä lempimateriaaleistani eli helmipaneelilla. Tämä oli myös remontin työläin osuus, mutta se kannatti tehdä, sillä nyt huoneeseen saatiin yksi iso, yhtenäinen seinä, johon kiinnittää kirjoituspöydän yläpuolelle suunnitellut avohyllyt. Reippaan raitatapetin kaveriksi valitsin paneeliin sävyksi lämpimän beigen, jonka jouduin epäonnistuneen sävyvalinnan takia sekoittamaan itse eli koodia sille ei valitettavasti ole. Raitatapetti ryhdistyi myös ikkunoiden ja ovien punaisella sävyllä (NCS S4550-Y80R), johon päädyin aivan ex-tempore ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Joskus siis näinkin…
Sitten päästäänkin tämän postauksen itse asiaan eli Ainan uuteen koulupöytään, josta halusin mahdollisimman tilavan tytön askarteluille ja läksyille. Ajatuksena oli, että pöydässä on ikään kuin kaksi paikkaa eli halutessa toiselle puolelle pöytää voisi jättää jonkin projektin kesken eikä kaikkea tarvitsisi siivota heti pois. Jostain olen lukenut, että tämä olisi lapsen leikeille hyvä juttu, jotta ideat pääsevät jatkojalostumaan rauhassa. Toinen puolikas olisi sitten tarkoitus pitää siistinä koulutehtäviä varten. En edes yrittänyt löytää tämmöistä pöytää mistään valmiina vaan ajatuksena oli heti rakentaa se itse liimapuulevystä sekä höylätystä puutavarasta. Koska en ole mikään puuseppä ja hallitse puuosien liitoksia, päätin käyttää kokoamisessa eri kokoisia kulmarautoja, puutappeja sekä kestävää puuliimaa. Kulmaraudoilla homma sujui ihan älyttömän hyvin! Hain pöytään tutusti vanhanajan henkeä ja englantilaisissa maalaiskeittöissä käytettävää ”keittiösaarekemaisuutta”. Vetolaatikot ostin muuten käytettyinä eli ne ovat alunperin jostain vanhasta talonpoikaiskalusteesta.
Pöydän ja hyllyjen väriksi valitsin mausteisen paahdetun oranssin sitomaan huoneen sävyjä yhteen. Kantta en kuitenkaan halunnut maalata, koska se olisi tehnyt kokonaisuudesta liian raskaan. Sen sijaan halusin pitää pöydänkannen puunsävyisenä, mutta kuitenkin niin, että se säilyisi raikkaan vaaleana eikä kellastuisi. Mökin ja kesähuoneen lattioiden käsittelyn perusteella tiesin, ettäOsmo Colorin Gammeldags valkoinen puulipeä olisi hommaan juuri oikea tuote! Tiesittekö, että sitä voi käyttää käsittelemättömille havupuisille huonekaluille aivan samaan tapaan kuin lattiapinnoille?
Lipeäkäsittely kannattaa suorittaa hyvin ilmastoidussa tilassa tai ulkona, kuten itse tein pari viikkoa sitten. Lämpötilan tulee kuitenkin olla vähintään +15 astetta, jotta puulipeä kuivuu tarpeeksi hyvin, yleensä noin vuorokaudessa. Huomioi myös riittävä ilmankosteus! Työ aloitetaan varmistamalla, että puupinta on tarpeeksi sileä ja pölytön. Tämän jälkeen Osmo Colorin puulipeä kaadetaan sopivan kokoiseen astiaan ja sekoitetaan hyvin tasaiseksi. Purkin sisältö kannattaa kaataa aina kokonaisuudessaan, jotta lipeä pysyy tasalaatuisena ja kaikki pigmentti saadaan mukaan. Työvälineenä lipeän levittämiseen käytin keinokuituista sivellintä, sively tapahtuu tietenkin puunsyiden mukaan. Mahdollisista epätasaisuuksista ei tarvitse välittää kunhan sivelet tuotetta reilusti joka paikkaan, ylimääräinen puulipeä hiotaan myöhemmin pois. Käsittelyn jälkeen puulipeän annetaan kuivua kuivaksi eli ainakin yhden vuorokauden.
Kun lipeä on kuivunut, hiotaan käsitelty puupinta kauttaaltaan hankauslevyllä. Puhdista pölyt pyyhkimällä pinta tämän jälkeen kuivalla liinalla. Puulipeä ei sellaisenaan muodosta puuhun suojaavaa pintaa, joten seuraavana vaiheena on viimeistellä työpöydän pinta Osmo Colorin puuvahalla. Koska puulipeä oli sävyltään valkoista, valitsin pintaan värittömän vahan. Tämä ihan siistä syystä, että pöytä tulee olemaan kovalla käytöllä, jolloin myös sen pinta kannattaa käsitellä säännöllisesti. Värittömällä puuvahalla pöydän uudelleen käsittely on helppoa ja huoletonta myöhemmin! Puuvahan levittäminen on omasta mielestäni helpointa puhtaalla liinalla ja tietenkin puunsyiden suuntaisesti. Sitä on helppo työstää ja se on myös todella riittoisaa. Osmo Colorin puuvahat eivät myöskään sisällä muovia, hajusteita, eliömyrkkyjä tai säilöntäaineita. Kuivuttuaan puuvahattu pinta on siis turvallinen ihmisille, eläimille ja kasveille!
Mitä tykkäätte huoneen muodonmuutoksesta ja Ainan uudesta koulupöydästä? Olen itse tuohon pöytään aivan älyttömän tyytyväinen, koska noh, ensinnäkin rakensin sen alusta loppuun aivan itse enkä mokannut mittojen tai muun kanssa kertaakaan! Toiseksi pidän sen mittasuhteista ja väreistä todella paljon etenkin, kun vetolaatikoiden nupit paljastuivat messingiksi ja sain kiillotettua ne ihan kirkkaiksi. Puulipeällä käsitellyn ja puuvahalla viimeistellyn puun pinta on ihanan samettinen ja väri juuri sellainen kuin toivoin – vaalea, mutta edelleen todella luonnollinen. Työpisteen ilmeen kruunasivat vihreäkupuiset ”Bill”-pöytävalaisimet, jotka löysin onnekkaasti Torista. Ne ovat ruotsalaisen Zeron, suunnittelija Per Sundstedt – melkein kuin luotu tähän!
Lopuksi ajattelin vielä vinkata nopeasta oikoreitistä, jos lipeäkäsittely ei ole nyt ajankohtaista, mutta haluat samantyyppisen lopputuloksen eli vaalean luonnollisen puupinnan. Olen jo useiden vuosien ajan käyttänyt muun muassa kaikkien meidän ruokapöytien kansille Osmo Colorin puuvahaa sävyssä Kuusi. Itse levitän sen puhtaalla liinalla käsittelemättömälle pinnalle, tarpeen mukaan 1-2 kerrosta ja annan kuivua. Lopputuloksena on todella kaunis mattamainen pinta, joka hylkii kosteutta ja on helppo pyyhkiä puhtaaksi. Tarvittaessa käsittely on myös tosi vaivaton uusia. Tulipa taas hyvä mieli tästä projektista etenkin, kun neiti Aina on siihen tyytyväinen ja työpöytä hyllyineen toimii hyvin käytössä. 🙂
kivan näköinen. Itsellä tosin tulisi seinän niin graafisesta kuvioinnista ja uudesta eteisen pilkullisesta tapetista migreeni, kun en kestä tuollaista raidoitusta, vaan alkaa vilisemään silmissä.
Mukavaa syksyä ja kiitos ihanasta blogista ja ah niin kutsuvannäköisestä kodista.
Tytön huoneen muutos ja itsetehty koulupöytä
Kaupallinen yhteistyö / Osmo Color
Hei! Instasta juttujani seuraavat ovat ehkä hieman saaneet jo vihiä siitä, että kakkosluokkalaisen tytön huoneessa on tapahtunut kesän jälkeen muutosta. Huoneessa oli aiemmin tummasävyinen ja voimakaskuvioinen tapetti, joka alun innostuksen jälkeen ei sitten osoittautunutkaan nappivalinnaksi (huoneen vanhan ilmeen voi käydä katsomassa täältä). Ainan mielestä tapetti oli öisin pelottava ja päivisinkin sen verran synkkä, että hän ei kovin hyvin viihtynyt omassa huoneessaan (ja ehkä hieman asiaan saattoi vaikuttaa myös jatkuva tavarakaaos ;)). Joka tapauksessa annoin viimein periksi ajatukselle huoneen pintaremontoinnista varsinkin, kun ihana vanha kerrossänky jäi samaan aikaan Ainalle pieneksi. Oli siis aika aloittaa lähes tyhjältä pöydältä ja sellainen kirjaimellisesti otettiinkin tavoitteeksi paljon askartelevan koululaisen huoneeseen.
Mietin pitkään eri toimintojen sijoittelua huoneessa ja tulin siihen tulokseen, että fokuksen täytyy olla tarpeeksi isossa pöydässä sekä riittävässä säilytystilassa. Kerrossängyn mentyä ainoa yhtenäinen seinä löytyi sen takaa eikä sekään ollut aivan plaanissa seinän keskellä olevan muurin takia. Niinpä päätin, että seinä on helpointa oikaista paneloimalla se tasaiseksi yhdellä lempimateriaaleistani eli helmipaneelilla. Tämä oli myös remontin työläin osuus, mutta se kannatti tehdä, sillä nyt huoneeseen saatiin yksi iso, yhtenäinen seinä, johon kiinnittää kirjoituspöydän yläpuolelle suunnitellut avohyllyt. Reippaan raitatapetin kaveriksi valitsin paneeliin sävyksi lämpimän beigen, jonka jouduin epäonnistuneen sävyvalinnan takia sekoittamaan itse eli koodia sille ei valitettavasti ole. Raitatapetti ryhdistyi myös ikkunoiden ja ovien punaisella sävyllä (NCS S4550-Y80R), johon päädyin aivan ex-tempore ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Joskus siis näinkin…
Sitten päästäänkin tämän postauksen itse asiaan eli Ainan uuteen koulupöytään, josta halusin mahdollisimman tilavan tytön askarteluille ja läksyille. Ajatuksena oli, että pöydässä on ikään kuin kaksi paikkaa eli halutessa toiselle puolelle pöytää voisi jättää jonkin projektin kesken eikä kaikkea tarvitsisi siivota heti pois. Jostain olen lukenut, että tämä olisi lapsen leikeille hyvä juttu, jotta ideat pääsevät jatkojalostumaan rauhassa. Toinen puolikas olisi sitten tarkoitus pitää siistinä koulutehtäviä varten. En edes yrittänyt löytää tämmöistä pöytää mistään valmiina vaan ajatuksena oli heti rakentaa se itse liimapuulevystä sekä höylätystä puutavarasta. Koska en ole mikään puuseppä ja hallitse puuosien liitoksia, päätin käyttää kokoamisessa eri kokoisia kulmarautoja, puutappeja sekä kestävää puuliimaa. Kulmaraudoilla homma sujui ihan älyttömän hyvin! Hain pöytään tutusti vanhanajan henkeä ja englantilaisissa maalaiskeittöissä käytettävää ”keittiösaarekemaisuutta”. Vetolaatikot ostin muuten käytettyinä eli ne ovat alunperin jostain vanhasta talonpoikaiskalusteesta.
Pöydän ja hyllyjen väriksi valitsin mausteisen paahdetun oranssin sitomaan huoneen sävyjä yhteen. Kantta en kuitenkaan halunnut maalata, koska se olisi tehnyt kokonaisuudesta liian raskaan. Sen sijaan halusin pitää pöydänkannen puunsävyisenä, mutta kuitenkin niin, että se säilyisi raikkaan vaaleana eikä kellastuisi. Mökin ja kesähuoneen lattioiden käsittelyn perusteella tiesin, että Osmo Colorin Gammeldags valkoinen puulipeä olisi hommaan juuri oikea tuote! Tiesittekö, että sitä voi käyttää käsittelemättömille havupuisille huonekaluille aivan samaan tapaan kuin lattiapinnoille?
Lipeäkäsittely kannattaa suorittaa hyvin ilmastoidussa tilassa tai ulkona, kuten itse tein pari viikkoa sitten. Lämpötilan tulee kuitenkin olla vähintään +15 astetta, jotta puulipeä kuivuu tarpeeksi hyvin, yleensä noin vuorokaudessa. Huomioi myös riittävä ilmankosteus! Työ aloitetaan varmistamalla, että puupinta on tarpeeksi sileä ja pölytön. Tämän jälkeen Osmo Colorin puulipeä kaadetaan sopivan kokoiseen astiaan ja sekoitetaan hyvin tasaiseksi. Purkin sisältö kannattaa kaataa aina kokonaisuudessaan, jotta lipeä pysyy tasalaatuisena ja kaikki pigmentti saadaan mukaan. Työvälineenä lipeän levittämiseen käytin keinokuituista sivellintä, sively tapahtuu tietenkin puunsyiden mukaan. Mahdollisista epätasaisuuksista ei tarvitse välittää kunhan sivelet tuotetta reilusti joka paikkaan, ylimääräinen puulipeä hiotaan myöhemmin pois. Käsittelyn jälkeen puulipeän annetaan kuivua kuivaksi eli ainakin yhden vuorokauden.
Kun lipeä on kuivunut, hiotaan käsitelty puupinta kauttaaltaan hankauslevyllä. Puhdista pölyt pyyhkimällä pinta tämän jälkeen kuivalla liinalla. Puulipeä ei sellaisenaan muodosta puuhun suojaavaa pintaa, joten seuraavana vaiheena on viimeistellä työpöydän pinta Osmo Colorin puuvahalla. Koska puulipeä oli sävyltään valkoista, valitsin pintaan värittömän vahan. Tämä ihan siistä syystä, että pöytä tulee olemaan kovalla käytöllä, jolloin myös sen pinta kannattaa käsitellä säännöllisesti. Värittömällä puuvahalla pöydän uudelleen käsittely on helppoa ja huoletonta myöhemmin! Puuvahan levittäminen on omasta mielestäni helpointa puhtaalla liinalla ja tietenkin puunsyiden suuntaisesti. Sitä on helppo työstää ja se on myös todella riittoisaa. Osmo Colorin puuvahat eivät myöskään sisällä muovia, hajusteita, eliömyrkkyjä tai säilöntäaineita. Kuivuttuaan puuvahattu pinta on siis turvallinen ihmisille, eläimille ja kasveille!
Mitä tykkäätte huoneen muodonmuutoksesta ja Ainan uudesta koulupöydästä? Olen itse tuohon pöytään aivan älyttömän tyytyväinen, koska noh, ensinnäkin rakensin sen alusta loppuun aivan itse enkä mokannut mittojen tai muun kanssa kertaakaan! Toiseksi pidän sen mittasuhteista ja väreistä todella paljon etenkin, kun vetolaatikoiden nupit paljastuivat messingiksi ja sain kiillotettua ne ihan kirkkaiksi. Puulipeällä käsitellyn ja puuvahalla viimeistellyn puun pinta on ihanan samettinen ja väri juuri sellainen kuin toivoin – vaalea, mutta edelleen todella luonnollinen. Työpisteen ilmeen kruunasivat vihreäkupuiset ”Bill”-pöytävalaisimet, jotka löysin onnekkaasti Torista. Ne ovat ruotsalaisen Zeron, suunnittelija Per Sundstedt – melkein kuin luotu tähän!
Lopuksi ajattelin vielä vinkata nopeasta oikoreitistä, jos lipeäkäsittely ei ole nyt ajankohtaista, mutta haluat samantyyppisen lopputuloksen eli vaalean luonnollisen puupinnan. Olen jo useiden vuosien ajan käyttänyt muun muassa kaikkien meidän ruokapöytien kansille Osmo Colorin puuvahaa sävyssä Kuusi. Itse levitän sen puhtaalla liinalla käsittelemättömälle pinnalle, tarpeen mukaan 1-2 kerrosta ja annan kuivua. Lopputuloksena on todella kaunis mattamainen pinta, joka hylkii kosteutta ja on helppo pyyhkiä puhtaaksi. Tarvittaessa käsittely on myös tosi vaivaton uusia. Tulipa taas hyvä mieli tästä projektista etenkin, kun neiti Aina on siihen tyytyväinen ja työpöytä hyllyineen toimii hyvin käytössä. 🙂
4 replies to “Tytön huoneen muutos ja itsetehty koulupöytä”
Nora
Todella kivan näköinen pöytä. Jälleen kerran onnistuit hienosti. Ei voi kun ihailla sun innovatiivisuutta ja värien käyttöä.
maiju
Voi kiitos ihanasta kommentista, tämä oli kyllä mieleinen muutos myös huoneen asukkaalle. ☺️♥️
disa
kivan näköinen. Itsellä tosin tulisi seinän niin graafisesta kuvioinnista ja uudesta eteisen pilkullisesta tapetista migreeni, kun en kestä tuollaista raidoitusta, vaan alkaa vilisemään silmissä.
Mukavaa syksyä ja kiitos ihanasta blogista ja ah niin kutsuvannäköisestä kodista.
maiju
Hei, kuvissa kuvioinnit tosiaan saattavat pistää silmään, mutta onneksi livenä sellaista efektiä ei synny. Ei ole ainakaan kukaan asiasta maininnut. 🙂