Hei! Kiitos kaikille uuteen kotiimme liittyvistä ihanista viesteistä ja tykkäyksistä muualla somessa, olette ihania! Täällä on illat ja varsinkin tämä kulunut viikonloppu aherrettu pihatöissä ja erilaisten maalaushommien parissa, sillä niitä yllättäen riittää! Tämä meidän tontti on kaupunkilaisittain aika valtava – yli 3000 neliötä, joten olen syystäkin välillä miettinyt, että miten tästä kaikesta selvitään. Tontti on onneksi melko kallioinen ja osittain myös luonnontilassa. Kivikkokasvit ovat vallanneet lähes joka nurkan, samoin metsämansikat sekä tietysti iso joukko rikkaruohoja. Siellä täällä kivien välissä kasvaa jos jonkinmoista perennaa ja melkein joka päivä pihasta löytyy jotain uutta ihmeteltävää.
Tänään otin pistolapion kauniiseen käteen ja kaivoin kivien ja reunusten vierestä varmaan kymmenen kottikärryllistä heinämättäitä, koiranputkea, nokkosia ja mitä vielä. Piha siistiytyi ainakin vähän, vaikka hommaa riittää edelleen. Raskasta, mutta palkitsevaa – en vaihtaisi millimetriäkään tästä pois, sillä viilliintyneenäkin tämmöinen vanha piha on ihana! Kiersin pienen kierroksen illlalla kameran kanssa eli tässä teille vähän toukokuisen ilta-auringon värittämiä tunnelmia. Jos joku tunnistaa näitä kasveja (osan toki tiedän), niin vinkkailkaa ihmeessä! Ai että vasta toukokuu ja koko kesä vielä edessä!! 🙂
No ne mäkin bongasin eli ehkä pitää apuja kysellä vielä kun näitä tuntemattomia alkaa kukkimaan. Osa saattaa olla aika vanhojakin lajikkeita ymmärtääkseni :).
Heh, kiitti! Kieltämättä kahden tontin pihatyöt täällä ja mökillä ei hirveästi houkuttele, mutta toisaalta ei varmaan enää osata ilman mökkiä olla. Eli taitaa nyt käydä niin, että mökillä ajetaan kaikki pihahommat minimiin ja keskitytään pelkkään olemiseen. Oon hirvittävän helpottunut, että mökillä on ehditty maalata kaikki rakennukset sekä muutenkin tehdä isoimmat rempat! 🙂
Uusi vanha puutarhasi on oikea aarre! Keltainen on kevätvuohenjuuri, punaoranssi tulikellukka, pioni on kuolanpioni, kevätvuohenjuuren vierellä nupuillaan oleva näyttäisi varjoliljalta. Kaikki oikein perinteisiä, kestäviä vanhan ajan perennoja. Kerrottukukkainen unikkokin on sellainen vanhan pihan unikko, ihana, mutta usein ärsyttävästi pitkin penkkejä pötköllään ja leviää myös kiitettävästi. Kasvihuoneen viiniköynnös on upea ja mitä kaikkea sieltä vielä paljastuu.
Oi kiitos tuhannesti, tämä on niin kullanarvoista tietoa tämmöiselle aloittelevalle ”puutarhurille”, joka tunnistaa tasan tarkkaan vain ne yleisimmät kukat! Talolla jo sitä ympäröivällä tontilla on tosiaan ikää se 80 v. eli epäilinkin ainakin osan olevan vanhaa perua. Penkit kyllä rönsyilevät aika tehokkaasti eli olisi ihana saada niitä vähän kuosiin, mutta ehkä ei ihan ekana vuonna vielä kannata ryhtyä mihinkään ennen kuin näkee aina syksyyn asti, mitä maasta nousee :).
THE SCENTS OF SUMMER
Hei! Kiitos kaikille uuteen kotiimme liittyvistä ihanista viesteistä ja tykkäyksistä muualla somessa, olette ihania! Täällä on illat ja varsinkin tämä kulunut viikonloppu aherrettu pihatöissä ja erilaisten maalaushommien parissa, sillä niitä yllättäen riittää! Tämä meidän tontti on kaupunkilaisittain aika valtava – yli 3000 neliötä, joten olen syystäkin välillä miettinyt, että miten tästä kaikesta selvitään. Tontti on onneksi melko kallioinen ja osittain myös luonnontilassa. Kivikkokasvit ovat vallanneet lähes joka nurkan, samoin metsämansikat sekä tietysti iso joukko rikkaruohoja. Siellä täällä kivien välissä kasvaa jos jonkinmoista perennaa ja melkein joka päivä pihasta löytyy jotain uutta ihmeteltävää.
Tänään otin pistolapion kauniiseen käteen ja kaivoin kivien ja reunusten vierestä varmaan kymmenen kottikärryllistä heinämättäitä, koiranputkea, nokkosia ja mitä vielä. Piha siistiytyi ainakin vähän, vaikka hommaa riittää edelleen. Raskasta, mutta palkitsevaa – en vaihtaisi millimetriäkään tästä pois, sillä viilliintyneenäkin tämmöinen vanha piha on ihana! Kiersin pienen kierroksen illlalla kameran kanssa eli tässä teille vähän toukokuisen ilta-auringon värittämiä tunnelmia. Jos joku tunnistaa näitä kasveja (osan toki tiedän), niin vinkkailkaa ihmeessä! Ai että vasta toukokuu ja koko kesä vielä edessä!! 🙂
Our 80 years old garden in late May.
8 replies to “THE SCENTS OF SUMMER”
Jenni / Meidän Koti
Unikko, raparperi, syreeni, pioni ainakin löytyi 😉 ihana piha ja ihana toukokuu ollut kelien suhteen.
maiju
No ne mäkin bongasin eli ehkä pitää apuja kysellä vielä kun näitä tuntemattomia alkaa kukkimaan. Osa saattaa olla aika vanhojakin lajikkeita ymmärtääkseni :).
Päivikki
No on lääniä! Ihania kukkasia ❤️. Riittääkö virtaa vielä mökkipuuhiinkin?
maiju
Heh, kiitti! Kieltämättä kahden tontin pihatyöt täällä ja mökillä ei hirveästi houkuttele, mutta toisaalta ei varmaan enää osata ilman mökkiä olla. Eli taitaa nyt käydä niin, että mökillä ajetaan kaikki pihahommat minimiin ja keskitytään pelkkään olemiseen. Oon hirvittävän helpottunut, että mökillä on ehditty maalata kaikki rakennukset sekä muutenkin tehdä isoimmat rempat! 🙂
Nana
Onnea uuteen kotiin! Puutarhanne on kaunis. Kiva ja kiitos kun taas postailet, sinulla on hyvä silmä ja tyyli!
maiju
Kiitos paljon ja kiva kuulla! Tahti on vähän hidas tällä hetkellä, mutta en halua ottaa bloggaamisesta turhaan paineita tai stressiä 😉
Anna
Uusi vanha puutarhasi on oikea aarre! Keltainen on kevätvuohenjuuri, punaoranssi tulikellukka, pioni on kuolanpioni, kevätvuohenjuuren vierellä nupuillaan oleva näyttäisi varjoliljalta. Kaikki oikein perinteisiä, kestäviä vanhan ajan perennoja. Kerrottukukkainen unikkokin on sellainen vanhan pihan unikko, ihana, mutta usein ärsyttävästi pitkin penkkejä pötköllään ja leviää myös kiitettävästi. Kasvihuoneen viiniköynnös on upea ja mitä kaikkea sieltä vielä paljastuu.
maiju
Oi kiitos tuhannesti, tämä on niin kullanarvoista tietoa tämmöiselle aloittelevalle ”puutarhurille”, joka tunnistaa tasan tarkkaan vain ne yleisimmät kukat! Talolla jo sitä ympäröivällä tontilla on tosiaan ikää se 80 v. eli epäilinkin ainakin osan olevan vanhaa perua. Penkit kyllä rönsyilevät aika tehokkaasti eli olisi ihana saada niitä vähän kuosiin, mutta ehkä ei ihan ekana vuonna vielä kannata ryhtyä mihinkään ennen kuin näkee aina syksyyn asti, mitä maasta nousee :).