Hei! Keittiörintamalla on vielä hiljaista, joten olen käyttänyt odotteluajan hyväksi edistämällä muita sinne tulevia juttuja. Meillä ei tähän asti ole ollut varsinaista arkiruokapöytää keittiössä vaan etenkin lapset ovat syöneet matalan keittiötason ääressä. Tämä on ollut äärettömän kätevää, kun jääkaappi ja kaikki muukin on lähellä. Sama systeemi ei kuitenkaan ole ollut uuteen keittiöön edes harkinnan alla vaan päädyin ratkaisemaan asian vähän toisella tavalla. Toisen ikkunan alle tulee nimittäin istumakorkeudelle kaksi vetolaatikkoa ja niiden päälle levy eli käytännössä siis istumapenkki. Ainoa, joka suunnitelmasta on puuttunut, on ollut sopivan pieni pöytä.
Uuden ostaminen ei tullut kysymykseen, sillä halusin ehdottomasti tilaan vanhan talonpoikaishenkisen pöydän. Ja niitähän täällä Pohjanmaalla liikkuu eli netin myyntipalstat ovat olleet jatkuvan skannauksen alla. Pieni klaffipöytä olisi ollut ihanteellisin, mutta päätös syntyi, kun näin Finditissa punaruskean alunperin ilmeisesti leivontapöytänä toimineen pöydän. Niinpä eräänä kauniina lauantaipäivänä ajelimme pieniä kiemuraisia lumimaisemien reunustamia teitä Isokyröön, jossa vastassa oli varsinaiseksi keräilijäksi osoittautunut isäntä. Selvisi, että hän oli vuosien saatossa keräillyt erityisesti huutokaupoista ison ulkorakennuksen täyteen vanhoja huonekaluja, astioita, työkaluja, mattoja ja lamppuja. Nämä ovat aina niitä paikkoja, jotka nostavat vintagefanin sykettä vähän enemmän!
Pöydästä tuli kaupat ja sen lisäksi löysin vielä kaksi ihanaa isoa sihtiä, korin sekä Idmanin vanhan lasikupuisen kattovalaisimen! Lampusta näkyy hieman kupua ensimmäisessä kuvassa. Otin toisen sihdin heti käyttöön sipuleille, ja siihen se on ollut aivan loistava. Meillä on nimittäin koko ajan ihan älyttömästi sipulia! Pöydän punertava sävy oli tavallaan kiva, mutta tiesin, että se vaatisi silti uuden pintakäsittelyn sopiakseen uuteen keittiöön. Rungolle riitti onneksi kevyt hionta ja tämän jälkeen tummanharmaa maali. Pöytälevyssä sen sijaan oli vähän enemmän tekemistä, sillä siinä oli punainen päällemaalaus. Halusin puunsävyn esiin, joten hiomisessa vierähti muutama tunti. Pinnan käsittelin tämän jälkeen pääosin Osmo Colorin kuusi-puuvahalla. Minusta lookki päivittyi todella kivasti eli nyt vaan toivon, että palaset loksahtavat paikoilleen muun keittiön kanssa!
Hi! I had been searching for a small breakfast table to have in the new kitchen, so that the kids can eat beside it. I aimed for an old one and that´s what I found. The old rusty red was nice, but I guessed it would been too much with the rest of the colours. So I did a little makeover to it and now it has a nice clean wooden surface. I also found two old baskets from same trip and the other one got a new life as an onion basket. Very handy, cause we always have lot of onions! 🙂
Voi vitsi pöydästä tuli hieno! Ja toi sihti sipuleille on tosi nätti 🙂 hyvä idea, pitää jättää korvan taa. Vaikeus toki on siinä ettei tollasia kivoja vintagejuttuja löydäkkään ihan niin helposti!
Kiitos ihanasta kommentista! ♥️ Itsekin tykkään, että pöydän ilme päivittyi juuri sopivasti ja etenkin kannen puupinnasta tuli hyvä. Ehkä viikonloppuna päästään jo sovittelemaan sitä uuteen keittiöön, jaiks! ☺️
Kiitos Marika 😘, väri on tosiaan ihan tummanharmaa, ajattelin että ei olisi ihan suora mäts vihreisiin kaappeihin, mutta että sulautuu sinne sekaan kuitenkin ☺️
Niin hieno taas! Vastahan tuo vilahti tuolla takaluukussa ja nyt se seisoo ylpeänä uudesta elämästään! Ihan jännittää se uusi keittiö, mutta kohta jännitys laukeaa😊
Kiitti!! ♥️ Vanhat puuhuonekalut on niin parhaita muokattavuuden takia, ikinä en kyllästy! Ainakin kolme viikkoa menee vielä keittiön kanssa, itse tosin odotan jo ihan sitäkin näkymää, että uusi lattia ja kaapit on paikoillaan! 😃
Kiitos! Hioin sen hiomakoneella, paperin karkeus 80. Maalikerroksia oli kaksi, joten työlästä ja hidasta oli. Alkuun olisi kannattanut hioa karkeammalla paperilla, mutta sitä ei nyt löytynyt. 🙂
Kiitos! <3 Pitkäjänteisyys, hmmm, heh - ehkä jos sen noin ajattelee! Yleensä haluan saada kaikki mahdollisimman nopeasti ja kerralla kuntoon, ja odottaminen on se pahin myrkky! 😉
ON TREASURE HUNT
Hei! Keittiörintamalla on vielä hiljaista, joten olen käyttänyt odotteluajan hyväksi edistämällä muita sinne tulevia juttuja. Meillä ei tähän asti ole ollut varsinaista arkiruokapöytää keittiössä vaan etenkin lapset ovat syöneet matalan keittiötason ääressä. Tämä on ollut äärettömän kätevää, kun jääkaappi ja kaikki muukin on lähellä. Sama systeemi ei kuitenkaan ole ollut uuteen keittiöön edes harkinnan alla vaan päädyin ratkaisemaan asian vähän toisella tavalla. Toisen ikkunan alle tulee nimittäin istumakorkeudelle kaksi vetolaatikkoa ja niiden päälle levy eli käytännössä siis istumapenkki. Ainoa, joka suunnitelmasta on puuttunut, on ollut sopivan pieni pöytä.
Uuden ostaminen ei tullut kysymykseen, sillä halusin ehdottomasti tilaan vanhan talonpoikaishenkisen pöydän. Ja niitähän täällä Pohjanmaalla liikkuu eli netin myyntipalstat ovat olleet jatkuvan skannauksen alla. Pieni klaffipöytä olisi ollut ihanteellisin, mutta päätös syntyi, kun näin Finditissa punaruskean alunperin ilmeisesti leivontapöytänä toimineen pöydän. Niinpä eräänä kauniina lauantaipäivänä ajelimme pieniä kiemuraisia lumimaisemien reunustamia teitä Isokyröön, jossa vastassa oli varsinaiseksi keräilijäksi osoittautunut isäntä. Selvisi, että hän oli vuosien saatossa keräillyt erityisesti huutokaupoista ison ulkorakennuksen täyteen vanhoja huonekaluja, astioita, työkaluja, mattoja ja lamppuja. Nämä ovat aina niitä paikkoja, jotka nostavat vintagefanin sykettä vähän enemmän!
Pöydästä tuli kaupat ja sen lisäksi löysin vielä kaksi ihanaa isoa sihtiä, korin sekä Idmanin vanhan lasikupuisen kattovalaisimen! Lampusta näkyy hieman kupua ensimmäisessä kuvassa. Otin toisen sihdin heti käyttöön sipuleille, ja siihen se on ollut aivan loistava. Meillä on nimittäin koko ajan ihan älyttömästi sipulia! Pöydän punertava sävy oli tavallaan kiva, mutta tiesin, että se vaatisi silti uuden pintakäsittelyn sopiakseen uuteen keittiöön. Rungolle riitti onneksi kevyt hionta ja tämän jälkeen tummanharmaa maali. Pöytälevyssä sen sijaan oli vähän enemmän tekemistä, sillä siinä oli punainen päällemaalaus. Halusin puunsävyn esiin, joten hiomisessa vierähti muutama tunti. Pinnan käsittelin tämän jälkeen pääosin Osmo Colorin kuusi-puuvahalla. Minusta lookki päivittyi todella kivasti eli nyt vaan toivon, että palaset loksahtavat paikoilleen muun keittiön kanssa!
Hi! I had been searching for a small breakfast table to have in the new kitchen, so that the kids can eat beside it. I aimed for an old one and that´s what I found. The old rusty red was nice, but I guessed it would been too much with the rest of the colours. So I did a little makeover to it and now it has a nice clean wooden surface. I also found two old baskets from same trip and the other one got a new life as an onion basket. Very handy, cause we always have lot of onions! 🙂
14 replies to “ON TREASURE HUNT”
Elina
Voi vitsi pöydästä tuli hieno! Ja toi sihti sipuleille on tosi nätti 🙂 hyvä idea, pitää jättää korvan taa. Vaikeus toki on siinä ettei tollasia kivoja vintagejuttuja löydäkkään ihan niin helposti!
maiju
Kiitos ihanasta kommentista! ♥️ Itsekin tykkään, että pöydän ilme päivittyi juuri sopivasti ja etenkin kannen puupinnasta tuli hyvä. Ehkä viikonloppuna päästään jo sovittelemaan sitä uuteen keittiöön, jaiks! ☺️
Marika
Voi tulipa todella kaunis pöytä 😍. Ja upea sävy harmaassa, näytti ensin mustalta 😊
maiju
Kiitos Marika 😘, väri on tosiaan ihan tummanharmaa, ajattelin että ei olisi ihan suora mäts vihreisiin kaappeihin, mutta että sulautuu sinne sekaan kuitenkin ☺️
Vilja @ muotoseikka
Ihan mielettömän kaunis pöytä! Sait kyllä ihmeitä aikaan. Taas.
maiju
Kiitos Vilja! ♥️ Puuhuonekalut best, kestää vaikka mitä ja helppo maalailla uusiksi 👌🏼
Villis
Niin hieno taas! Vastahan tuo vilahti tuolla takaluukussa ja nyt se seisoo ylpeänä uudesta elämästään! Ihan jännittää se uusi keittiö, mutta kohta jännitys laukeaa😊
maiju
Kiitti!! ♥️ Vanhat puuhuonekalut on niin parhaita muokattavuuden takia, ikinä en kyllästy! Ainakin kolme viikkoa menee vielä keittiön kanssa, itse tosin odotan jo ihan sitäkin näkymää, että uusi lattia ja kaapit on paikoillaan! 😃
Anna
Hei, upea tuli pöydästä. Miten sait pinnasta maalin noin täydellisesti pois?
maiju
Kiitos! Hioin sen hiomakoneella, paperin karkeus 80. Maalikerroksia oli kaksi, joten työlästä ja hidasta oli. Alkuun olisi kannattanut hioa karkeammalla paperilla, mutta sitä ei nyt löytynyt. 🙂
Elina
Hienot aarteet olet löytänyt! Osaat hienosti nähdä mahdollisuudet vanhoissa esineissä. Pöydästä tuli kaunis. Mikä maali ja sävy on?:)
maiju
Kiitos! <3 Maali oli Teknoksen täyshimmeä vesiohenteinen kalustemaali ja sävy T1742 :).
kati
Upea tuo pöytä ja muutenkin niin kaunista! Ihailen pitkäjänteisyyttäsi remontti- ja entisöintihommissa (muutama tunti hiontaa, huh 😃).
maiju
Kiitos! <3 Pitkäjänteisyys, hmmm, heh - ehkä jos sen noin ajattelee! Yleensä haluan saada kaikki mahdollisimman nopeasti ja kerralla kuntoon, ja odottaminen on se pahin myrkky! 😉